Kalifornian ruosteiset kukkulat

San Franciscosta kirjoittelen vihdoin. Olen siis maanantaista lahtien ollut Ameriikan Yhdysvalloissa, ja olen viihtynyt todella hyvin. Ihan ku olis lomalla, ja todella kivaa pitaa taukoa espanjan puhumisesta ja meksikolaisesta ruuasta.

Matkustin tanne siis saksalaisen kaverin kanssa, sen kummitati asuu Sacramenton lahella ja ollaan vietetty siella eka viikko, ja nyt tultiin viikonlopuksi San Franciscoon. Todella mahtava kaupunki, oon ihan myyty! En osaa nyt tehda mitaan viiltavaa kulttuurianalyysia, oon vain nauttinu hampurilaisista, bageleista, shoppailusta ja sellasesta. Kaytiin viinitilalla viime viikolla ja saatiin erityinen kahden tunnin viininmaistelukurssi itse tilan omistajalta, ja viela lahjaksi 2 pulloa portviinia. Oli todella hauskaa sekin ja paasin taas patemaan. Tanaan nahtiin Golden Gate -silta, ja uskokaa tai alkaa, eilen kaytiin bilettamassa Height Ashburylla. Kaikki on taalla todella ystavallisia, ja on todella mukava tunne kun voi vain sulautua joukkoon eika aina olla silmatikkuna sen takia etta naytan erilaiselta kuin muut. Huomattiin etta meista on tullu ihan yliherkkia kaikenlaisella tuijotukselle Meksikossa.

Vietan joulun taalla ja uutena vuotena mennaan tapaamaan yhta kaveria Oregonin osa-valtioon. Emme siis mene Los Angelesiin emmeka Las Vegasiin. Haluan toivottaa oikein hyvaa joulua ja uutta vuotta kaikille teille jotka tata luette! Minahan tulen taalta pois jo ihan kohta, nahdaan tammikuun puolivalin jalkeen.

Vapaus ja Viisumi

Vapaus vihdoin koitti minunkin kohdalleni. Mulla oli torstaina viimeinen luento, ja sen jälkeen pakottauduin vihoviimeisiin vaihtaribileisiin. Taisin käydä yhteensä 3 kertaa koko syksynä.

Valitettavasti en perjantaina vielä päässyt pakenemaan Guadalajarasta johtuen siitä että mun piti saada opiskelijaviisumi vihdoin perjantaina, mutta hupsiskeikkaa, ei se ollutkaan valmis! Mä oon odottanut sitä siis 4 kuukautta, elokuusta saakka! Sen piti kestää vaan jotain 2 viikkoa, mutta maahanmuuttoviraston mokailujen takia on "vähän" myöhästynyt. Tämä on todellinen tehottoman byrokratian ihannevaltio. Mä olin niin kiukkunen lauantaina että soittelin maahanmuuttovirastoon ja haukuin kaikki ja lopuksi ne toi sen mulle kotiin lauantaina iltapäivällä.

Pari kertaa on käynyt mielessä että miten tämä maa toimii? Olen vakuuttunut sen johtuvan siitä että puolet maan työvoimasta on töissä Yhdysvalloissa, ja lähettää rahaa kotiin. Toinen puoli on töissä epävirallisella sektorilla, eli ei maksa tehdystä työstä veroja. Ei suinkaan ilkeyttään vaan siksi että ei ole vaihtoehtoja. Verovarat kuulemma kuitenkin käytetään herrojen viiksien voiteluun (korruptioon). Ongelmana ei suinkaan ole se, että olisi liikaa ihmisiä ja liian vähän vaurautta, vauraus on vaan jakautunut erittäin epätasaisesti. Jotain on vialla jos maan rikkain henkilö yksistään muodostaa 5% koko maan bruttokansantuotteesta, ja 10 rikkainta 12,5% bruttokansantuotteesta. Jos olisin Meksikon presidentti, niin tulis varmaan mieleen että "tarttis varmaan tehä jotai". Ja Guadalajaran kaupunginjohtajana rakennuttaisin metron. 6 miljoonan ihmisen kaupunki ilman metroa ei vaan ole oikein.

Eilen siis häivyin vihdoin Guadalajarasta. Pakkasin rinkkani ja lähdin Zacatecasiin, pohjoiseen ja ylängölle. Kaduttaa jo nyt, olis vaan pitäny mennä rannalle, täällä on siis kylmä. Olen nyt ollut itekseni täällä päivän, enkä oikein keksi enää mitään tekemistä, miten mä oon joskus ihan matkustanutkin yksin? Vaatii kai totuttelua taas. Yks kaveri tulee illalla tänne, mä en vaan jaksanu jäädä Guadalajaraan odottelamaan että se saa hommat tehtyä.