Yö Stanstedin kentälläkin meni rauhaisasti. Oli kyllä todella absurdia nähdä niin paljon ihmisiä nukkumassa lentokentällä, eikä pelkästään persaukisia reppumatkaajia vaan kokonaisia perheitä matkalaukkujen päällä. Penkit oli kaikki jo siihen aikaan illasta varattu, joten minä puin vaan päälleni kaikki vaatteet mitä repusta löytyi ja asetuin kivilattialle makuulle. Yleensähän pystyn nukkumaan missä vaan mutta lattia oli niin kertakaikkisen jäätävä, että uni jäi katkonaiseksi.
Viikon ajan siis ajoimme skootterilla ympäri Skotlantia, tarkoituksena oli nukkua teltassa mutta minä ruikutin asiasta niin heltymättömästi, että Andrewkin suostui nukkumaan B&B:issä kaksi ensimmäistä yötä. Bed and Breakfastissa vakiona tuntuisi olevan vaaleanpunaiset röyhelöiset huoneet ja verisuonet tukkiva pekoni-muna-aamiainen.
Reittimme oli Glasgow-Tarbet-Glencoe-Fort William-Isle of Skye-Gairloch-Grantown on Spey-Edinburgh. Matkan varrella myös pysähtelimme usein, katselemaan maisemia, syömään tai lepuuttamaan skootterikyydistä uupuneita ahtereitamme. Kuuluisia linnoja, Loch Ness ja Glenfiddichin viskitislaamo tuli nähtyä. Loch Nessin hirviön näin lähinnä peilistä kun satuin vilkaisemaan kahden teltassa vietetyn yön jälkeen. Viskitislaamolla pääsin pätemään tarkalla hajuaistillani kun tynnyreitä nuuhkiessani tunnistin tynnyrin materiaalin ja vanhimman viskin hajusta. Pää paisui mutta ei se viski edelleen hyvälle maita.
Edinburghille jäi aikaa vain yksi ilta ja aamu, koska lähtö viivästyi erinäisistä syistä emmekä luonnollisesti olleet, tyylillemme uskollisina, varanneet majoitusta etukäteen vaan jouduimme ajelemaan ympäri Edinburghia skootterilla ensin. Edinburghin linnassakin kävimme vain superköyhään perinteiseen tyyliin, eli kävimme portilla ja matkamuistomyymälässä katsomassa kuvia, koska sisäänpääsymaksu oli 11 puntaa. Edinburghista jäi käteen myös parkkisakko. Siis mitä, eikö skootteria muka voikaan jättää ihan minne vaan?
Sääjumalat suosivat meitä ja aurinko paistoi melkein koko ajan. Ainoastaan yhtenä päivänä satoi kunnolla, lisäksi viimeisenä päivänä piskotteli, muuten onnistuin jopa ruskettumaan. Tai sitten olen vain likainen, kuten Andrew epäili.
Seuraavaksi hieman kuvia matkan varrelta. (Kuvat ottanut Andrew Collins.)
Tauolla.
Grillihetki telttaillessa.
Skootteri ja teltta. Mun parhaat kamut.
