Baarimikkona Bahìalla

Lopulta monien mutkien jalkeen paadyin baarimikoksi Bahìa-nimiseen hotellin uima-allasbaariin. Tyoporukka on aivan mahtava ja melko kansainvalinen. Drinksut ei viela oikein luonnistu, mutta eikohan taa tasta. Tipeilla saan ostettua ruokaa ja kavellen paasen toihin. Netin loytamisessa on ollu vahan vaikeuksia, asun keskella ei mitaan pikkukylassa nimelta Vila-Seca. Muuten on tahan mennessa ollu aika mahtavaa, vaikka kielen kanssa on ollu takkuilua, kun noi espanjalaiset puhuu niin niin nopeesti valilla... Mutta eikohan sekin siita.

Espanjassa kaikilla on takatukka ja huulilavistys.

Pitipa tamakin kokea

Neljas kokonainen paiva Espanjassa.

Tanaan vietin oikein miellyttavan lauantai-illan alun madridilaisella poliisiasemalla. Juuri tana aamuna kun ajattelin miten onnekas oon ollut kun multa ei oo tahan mennessa varastettu mitaan. Nyt meni sitten passi ja luottokortti ruuhkametrossa, prkl. Mutta turha kai itkea kun paska on jo housuissa (kiitos Raita tasta ihanasta elamanviisaudesta!). Ei hataa kuitenkaan, suljin Visan ja passejahan saa uusia ja vakuutus korvaa. Onneks kerkesin ostaa bussilipun Bilbaoon, sinne siis huomenna. Siella mulla on ilmanen majotus ja keskiviikosta lahtienhan mulla on jo asunto, kai.

Aikaansaannoksia

Opettelin lahes ulkoa Barcelonan metrokartan. (Olen siis selvinnyt kaksi paivaa isossa kaupungissa kuolematta ja eksymatta. Ne jotka on ikina kayneet mun kanssa missaan tietaa etta se on saavutus.)

Hankin aina niin tyylikkaan terassirusketuksen ja aurinkolasien rajat

Sain ilmaisen t-paidan.

Kavin lahes kokonaan espanjankielisen "keskustelun" ilman etta vastapuoli alkoi nauramaan:)

Kavelin tanaan varmaan valehtelematta 15 km. Oli siis ensimmainen turistipaiva Barcelonassa ja nahtavaa riitti. Tama kaupunki on mahtava, ainakin ensi nakemalta. Taynna toimintaa, vaihtoehtoja, kulttuuria, ja vaihtoehtokulttuureja. Vahan harmittaa etten oo tanne jaamassa toihin, vaan selvitin vihdoin missa lopullinen leposijani on. Se on Valimeren rannalla sijaitseva "pittoreski pikkukaupunki" nimelta Salou. Suomeksi siis se on rupukyla. Mutta sita ennen on viela viikko lomaa, toivon mukaan paasen kaymaan viela Madridissa ja Bilbaossa ennen sita.

Yksi menolippu Barcelonaan, kiitos

Helvetillinen muuttoruljanssi on vihdoin lähes tulkoon ohi. Nyt voin keskittyä stressaamaan alle viikon kuluttua tapahtuvaa lähtöä. Pari käytännön asiaa on vielä hoitamatta, sitten voin vihdoin häipyä sateisesta Suomesta Espanjaan raatamaan orjapalkalla pitkiä päiviä. Mutta hei, kuitenkin Espanjassa.