lauantai 20. syyskuuta 2008

15.9.2008

Meksikon itsenäisyyspäivää vietetään 16.9. Suuret juhlallisuudet näkyvät katukuvassa jo viikkoja ennen varsinaista päivää, lippuja on kaikkialla ja kaikki valmistautuvat "Grito de Independenciaan", itsenäisyyden huutoon. Edeltäneenä viikonloppuna minä kavereineni lähdin Michoacanin osavaltion pääkaupunkiin Moreliaan viettämään itsenäisyyspäivää.

15.9.2008 Michoacanin pääkaupunkiin Moreliaan tehtiin terrori-isku. Yleisön sekaan heitettiin kaksi käsikranaattia. Minä ystävineni seisoin arviolta 10-15 metrin päässä toisesta räjähtäneestä kranaatista. Räjähdyksen kuullessamme taivas oli täynnä ilotulitteita joten emme ensin olleet perillä siitä mitä tapahtui. Tunsimme paineaallon ja kuumuuden ja seuraavaksi ihmiset alkoivat juosta ja huutaa. Lähimpänä olleet kaatuivat maahan. Näin aivan liikaa.

Seitsemän ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Minä ja ystäväni selvisimme järkytyksellä. Päällimmäisenä tunteena on voimattomuus ja suru. Miksi tälläistä tapahtuu ja miksi sen hirvittävyyden tajuaa vasta kun sen näkee läheltä? Joillekin ihmisillehän tämä on arkipäivää, mutta se on jossain kaukana se.

torstai 4. syyskuuta 2008

Akateeminen vapaus

Opiskelu taalla on melkoisen erilaista kuin Suomessa. Yliopisto vaikuttaa enemman koululaitokselta kuin sivistyksen kehdolta. Meilla on ihan oikeita laksyja joka tunnilta, ja ma hajoilen niitten kanssa, tunnen itseni taas neljasluokkalaiseksi, joka ei halua tehda laksyja. Akateeminen vapaus tarkoittaa lahinna sita etta luennoilla voi tehda ihan mita vaan, muun muassa poistua ulos tupakalle/puhumaan kannykkaan/hakemaan juomaa/vessaan/muuten vaan ulos hiimailemaan. Kukaan ei tee muistiinpanoja. Kaikilla tunneilla sen sijaan on pakko osallistua keskusteluun, ja se on minulle, puolikieliselle meksikolaisiin verrattuna tuppisuulle varsin vaikeaa.

Yliopisto on siis jesuiittayliopisto, ja Guadalajaran kallein. Vaihto-opiskelijana en maksa lukukausimaksuja, mutta ovat kuulemma 10 000 USD luokkaa per lukukausi. Opiskelijat ovat lahinna varakkaiden perheiden lapsia. Ja todella siis lapsia, yhdella kurssillani on 17-vuotias poika. Kampus on todella hieno ja vehrea eika yliopiston katolinen ideologia nay juuri muuten kuin etta kampuksella on kappeli. Kampus on suljettu, eika tanne edes paase ilman opiskelijakorttia.

Edelliset pari paivaa meni sairastaessa nuhaa, ja seuraavat pari ottaessa kiinni poissaoloja ja laksyja.