Yhdysvalloista palattuani minulle jäi siis kymmenisen päivää aikaa Meksikossa ennen kotiinpaluuta. Puolet tästä ajasta vietin aivottomana Puerto Vallartassa Tyynen Valtameren rannalla. Lentoni lähti Mexico Citystä joten päätin mennä taas kerran tutustumaan tuohon kaupunkien kaupunkiin. Pari kaveria asuu Mexico Cityssä joten sain oikein neljän päivän intensiiviopastuksen kaupungin turistinähtävyyksiin.
Yleisestä suurkaupunkikammostani huolimatta Mexico City jaksaa hämmästyttää minut aina. Tämä oli nyt kolmas kerta kun kyseiseen kaupunkiin päädyin, enkä siltikään ole nähnyt kuin murto-osan. Tämä lienee ymmärrettävää, sillä metropolialueella asuu eri arvioiden mukaan 22-28 miljoonaa asukasta. Ilman saastuneisuus on aivan uskomaton, jopa niin että se haittaa näkyvyyttä. Kurkkua polttaa ja nenä on tukossa koko ajan, mutta ikänsä México Cityssä asuneet kaverini eivät kuulemma edes huomaa saasteita.
Espanjalaiset valloittajat rakensivat asutuksensa atsteekkien silloisen pääkaupungin Tenochtitlánin päälle. Nykyinen katedraali on rakennettu osin samoista kivistä mistä pyramidit aikoinaan. Atsteekkien kaupunki sijaitsi saarella ja oli täynnä kanaaleja, ikään kuin Mesoamerikkalainen Venetsia. Voitte kuvitella että tämä aiheuttaa ongelmia nykyään, sillä kosteikolle rakennetut painavat rakennukset tuppaavat uppoamaan ajan myötä.
Neljän päivä aikana näimme uskomattomia taidemuseoita, 280 000 opiskelijan yliopiston, atsteekkien muinaisia kanaaleja sekä pyramideja, maailman suurimman antropologian museon, Frida Kahlon talon, Diego Riveran seinämaalauksia ja paljon muuta. Tämä kaupunki jaksaa yllättää aina, ja joka kulman takaa löytää jotain uskomatonta.
Nyt olen jo palannut Suomeen. Kävin matkamessuilla inspiroitumassa, ne kun sattuivat olemaan heti seuraavana päivänä paluuni jälkeen. Jatkoa siis seuraa...
Yleisestä suurkaupunkikammostani huolimatta Mexico City jaksaa hämmästyttää minut aina. Tämä oli nyt kolmas kerta kun kyseiseen kaupunkiin päädyin, enkä siltikään ole nähnyt kuin murto-osan. Tämä lienee ymmärrettävää, sillä metropolialueella asuu eri arvioiden mukaan 22-28 miljoonaa asukasta. Ilman saastuneisuus on aivan uskomaton, jopa niin että se haittaa näkyvyyttä. Kurkkua polttaa ja nenä on tukossa koko ajan, mutta ikänsä México Cityssä asuneet kaverini eivät kuulemma edes huomaa saasteita.
Espanjalaiset valloittajat rakensivat asutuksensa atsteekkien silloisen pääkaupungin Tenochtitlánin päälle. Nykyinen katedraali on rakennettu osin samoista kivistä mistä pyramidit aikoinaan. Atsteekkien kaupunki sijaitsi saarella ja oli täynnä kanaaleja, ikään kuin Mesoamerikkalainen Venetsia. Voitte kuvitella että tämä aiheuttaa ongelmia nykyään, sillä kosteikolle rakennetut painavat rakennukset tuppaavat uppoamaan ajan myötä.
Neljän päivä aikana näimme uskomattomia taidemuseoita, 280 000 opiskelijan yliopiston, atsteekkien muinaisia kanaaleja sekä pyramideja, maailman suurimman antropologian museon, Frida Kahlon talon, Diego Riveran seinämaalauksia ja paljon muuta. Tämä kaupunki jaksaa yllättää aina, ja joka kulman takaa löytää jotain uskomatonta.
Nyt olen jo palannut Suomeen. Kävin matkamessuilla inspiroitumassa, ne kun sattuivat olemaan heti seuraavana päivänä paluuni jälkeen. Jatkoa siis seuraa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti