Paluu todellisuuteen

Tälläiset lyhyet lomat ei ehkä sovi minulle. Viidessä päivässä lomakohteeseen ja matkustamiseen ei vielä ehdi kyllästyä, ja kotiinpaluu tuntuu sietämättömän vaikealta. Viiden päivän auringonpaisteen, huolettoman shoppailun (siis millä rahalla??), Ramblalla kävelyn, bilettämisen (no kerran) ja nähtävyyksien katselun jälkeen tuntuu ihan karsealta palata Jyväskyään jossa minua odottavat tentit, maksamattomat laskupinot, pyykkivuori, opiskeluahdistus, päämäärättömyys ja muut velvollisuudet. Aika on kullannut muistot, ja mietin vaan, että minkä ihmeen takia silloin kaksi vuotta sitten tulin takaisin Jyväskylään? Voisiko joku muistuttaa minua?

Suotta pelkäsin että Barcelona olisi pettymys. Kaupungista löytyi ihan uusia puolia, ja oli kiva mennä sellaiseen paikkaan lomalle missä ei ollut ihan pihalla koko ajan eikä aikaa mennyt siihen että piti säätää miten pääsee paikasta toiseen. Ilmeisesti koko Eurooppa on nähnyt Woody Allenin elokuvan "Vicky Cristina Barcelona", sillä Ramblas oli ihan täynnä hollantilaisia, ruotsalaisia, brittejä, ranskalaisia ja suomalaisia.

Yhtenä päivänä myös matkustimme Salouhun, entisille asuinsijoilleni, tarkoituksena käydä baarissa jossa olin töissä. Järkytys oli suuri kun tajusin, että koko hotelli oli suljettu! Liekö laman vaikutusta, vai mitä. Kiertelimme hieman Saloussa, ja oli hauska huomata miten kaikki oli ennallaan. Kävimme syömässä ravintolassa jossa usein kavereiden kanssa illastimme, ja tarjoilija jopa muisti minut! Onneksi kuitenkin tapasin Barcelonassa kahta työkaveria, jotka ovat sittemmin päätyneet asumaan Barcelonassa. Lucky bastards. Toinen kavereista on jopa edennyt ravintolapäälliköksi eräässä kuppilassa, ja varmaan saisin kinuttua töitä...:)

Barcelonasta voisi jaaritella loputtomiin, mutta parasta on kun menette itse paikan päälle katsomaan. Lennot meille kustansi 200e, halvemmallakin saa jos on oikea ajoitus ja jaksaa tonkia, hostellin saa halvimmillaan kai 20e/yö, ravintolat on Ramblalla ihan kiskurihinnoissa ja niissä on kusetuksen makua, kannattaa syödä jossain vähän kauempana ja kaupassahan ruoka on halvempaa kuin Suomessa. Metro toimii kuin unelma. Varokaa taskuvarkaita, niitä on paljon. Nähtävää on paljon eikä välimatkat ole mahdottomia, Barcelona on hallittavan kokoinen kaupunki.