Tequilaa ja tulivuoria

Niin vaan aika rientää ja lukukautta on jäljellä enää reilu kuukausi. Kyllä tämä alkaa jo riittääkin, alkaa olla aika vaihtaa maisemaa. Tänään yhdellä luennolla kaksi opiskelijaa nukkui, puolet luokasta oli feisbuukissa läppäreillä, loput jutteli tai haki ruokaa ja kävi tupakalla ja puhelimessa. Tuli vaan mieleen, että mahtaakohan professoria vituttaa kun ainoa joka kuuntelee opetusta koko 25 opiskelijan ryhmästä, on vaihtari, joka ei edes ymmärrä ihan kaikkea opetuksesta. Että ihanko tähän tarkoitukseen professori ensin opiskeli monta vuotta ja sitten vielä valmisteli kyseisen luennon.

Pezquiton blogin innoittamana valotan myös hieman käytännön opintojani täällä. Olen valinnut neljä kurssia, mikä on aika keskiverto määrä kursseja, useimmilla meksikolaisillakaan ei ole kuutta enempää. Yksi kursseista on mielenkiintoisuudellaan yllättänyt minut, nimittäin "Paz, Conflictos y Democracía" eli rauhan ja konfliktien tutkimusta. Muut kurssit on aika diiba-daabaa, kuten "Dialógo intercultural con México", "Politica, economia y cultura en América Latina" (tämän luulisi olevan kiinnostava mutta kiitos kammottavan toteutuksen, kurssi on lähinnä puiseva) sekä "Historia del Patrimonio de México" eli Meksikon kulttuurihistoriaa. Tämä on myös erittäin mielenkiintoinen kurssi, professori on arkeologi, ja olemme oppineet monta jännittävää faktaa maya- ja atsteekkiraunioista. Läksyjä on ihan älyttömästi, mutta olen nyttemmin huomannut ettei puolet luokasta tee läksyjä kuitenkaan, eli ihan turha stressata moisesta.

Viime viikonloppuna kävin vaeltamassa vuorilla. Siis kiipeämässä Nevado de Colima -nimiselle sammuneelle tulivuorelle. Telttailtiin yksi yö mäntymetsän raikkaudessa. Yö oli ihan sairaalloisen kylmä, ja epäonnekseni, telttaa kun en omista, päädyin nukkumaan samassa teltassa neljän 18-20-vuotiaan meksikolaisen miehenalun kanssa. Saatte arvata ettei ilma teltassa ollut vuoristonraikas, vaikka pirun kylmä olikin. Tällä viikolla onkin jalat olleet kiipeilystä jumissa, maanantaina en pystynyt kiipeämään portaita kunnolla. Keskiviikkona pakottauduin spinning-tunnille, ja siitähän se elämä taas lähti voittamaan.

Viikonloppuretkistä jäi jostain syystä mainitsematta päiväretki Tequilan kaupunkiin. Sääli sinänsä etten ko. juomasta niin innostu, siellä sitä nimittäin riitti. Yrittivät väkisin kaataa kurkusta alas. Ei se kyllä ihmisten touhua ole. Tulipa käytyä katsomassa tequilan valmistusprosessi kuuluisalla José Cuervon tehtaalla.

Tänä viikonloppuna vihdoin koittaa Día de los Muertos eli kuolleiden päivä. Saas nähdä mitä se pitää sisällään. Viikonloput alkaa loppua kesken ja täytyy suunnitella matkoja että pääsee kulturoitumaan mahdollisimman paljon. Leikkasin muuten hiukset lyhyiksi, lähti varmaan puolet pään painosta ja puoli metriä tavaraa stylistin (huom. ei parturi-kampaaja) saksien käsittelyssä.